Lehtijuttuja

Tammikuu meni tapaillessa maakuntani ihmisiä, erilaisissa kokouksissa ja
puhelimessa. Jonkin verran tein myös kotiaskareita. Tässä on juttu Salon
seudun Jokilaakso lehdessä, jossa olin yhden päivän tutustumassa vaihtoehtoiseen
palveluasumiseen Ilolansalossa.


Lähde: Salon seudun Jokilaakso

---

Nyrkkeily edelleen verissä

Jouko Laxell
toivoo hartaasti, että
Robert Helenius pääsisi
Pekingin olympiakehään

SSS-Hannu Brusila
Kansanedustaja Jouko Laxell harrasti nyrkkeilyä aikana, jolloin
kansainvälistäkin mainetta niittäneet Eero Ruokomäki ja Mikko Saarinen olivat
lajin salolaiset keulakuvat. Niinpä Laxell ei juurikaan suostu ylpeilemään
omilla saavutuksillaan, vaikka palkintokaapissa on muistona pronssimitali nuorten
SM-kehästä vuodelta 1966.
- Jäin jyrän alle Ruokomäen ja Saarisen tasoisessa seurassa. Olin kuitenkin
mielelläni mukana siinäkin toiminnassa, vaikka en ominaisuuksiltani täyttänyt
kilpanyrkkeilijän tunnusmerkkejä, tunnustaa muutaman vuoden salolaisnuoria
valmentanutkin monitoimimies.
Nyrkkeily hänellä on edelleenkin verissä. Kosketuspinta lajiin on läheinen,
sillä Laxell istuu toista kauttaan Suomen Nyrkkeilyliiton johtokunnassa. Sen
toinen varapuheenjohtaja on somerolaislähtöinen Timo Rannikko.
Aitopaikalta Laxell seuraa myös koko valtakunnallista liikuntakirjoa. Hänet
valittiin eduskunnan toimikaudeksi 2007-2011 valtion 13-henkiseen
liikuntaneuvostoon, jonka puheenjohtajana toimii Kuortaneen urheiluopiston
valmennuskeskuksen johtaja, keihäänheiton 20 vuoden takainen olympiavoittaja
Tapio Korjus.
Laxell arvostaa liikuntasektorin molempia luottamustehtäviään erittäin paljon.
Paikoista liikuntaneuvostoonkin käytiin ankara kilpailu, koska eduskunnassa on
viljalti muitakin urheiluihmisiä.
Valtion liikuntaneuvostolla on merkittävä rooli suomalaisessa
liikuntakulttuurissa, vaikka sen toiminnasta ei tavallisella kadunmiehellä ole
juurikaan tietoa.
Liikuntaneuvoston ja sen neljän jaoston (liikuntapolitiikka, rakentaminen,
liikuntatiede ja erityisliikunta) "alaisuudessa" on tällä hetkellä yli 70
kansallista lajiliittoa.
- Näköalapaikalta pystyy ymmärtämään entistä paremmin sen, miten
kokonaisvaltainen merkitys liikunnalla on kansalaisille ja miten tärkeätä sen
vaaliminen on kaikissa ikäluokissa, Laxell tiivistää.
Hänkin on luonnollisesti huolissaan siitä, miten nuorten fyysinen kunto on
tällä vuosituhannella päässyt rapautumaan. Lihavuudessa suomalaisten edellä on
enää Yhdysvallat.
Ryhdistäytyminen ei Jouko Laxellin mukaan ole vielä myöhäistä. Sen pitäisi
alkaa kodeista, joissa vanhempien tulisi kaikissa olosuhteissa kannustaa
lapsiaan liikkumaan.
- Myös kaveripiirillä on liikunnan kannalta valtava merkitys - koulusta
puhumattakaan. Liikuntatunteja pitäisi lisätä ja samalla  kannustaa sellaisia
koululaisia, jotka eivät niihin mielellään osallistu.

Olympiapaikka olisi iso asia nyrkkeilylle

Suomen Nyrkkeilyliitossa hajottivina taustatekijöinä ovat olleet tulehtuneet
henkilösuhteet. Siitä kertoi myös Ervin Kaden yllättävä irtisanoutuminen
päävalmentajan tehtävistä viime vuoden elokuussa.
2005 pestiin tarttunut Kade moitti liiton toiminnanjohtajaa Matti Hietasta
siitä, ettei tämä ollut vähääkään kiinnostunut hänen valmennusmenetelmistään ja
siitä, että hänestä tehtiin "toimistorotta".
Säröinen julkisuuskuva harmittaa tietysti myös Jouko Laxellia, joka olisi
toivonut Kaden jatkavan päävalmentajana alkuperäisen sopimuksen mukaisesti
tämän vuoden loppuun saakka.
- Henkilökohtaisesti koen Kaden lähtemisen menetyksenä. Hän oli hyvä
valmentaja,jolla oli kaiken lisäksi paljon arvokkaita kontakteja etenkin itäblokin maihin,
Laxell sanoo.
Sitäkin suuremmalla syyllä hän toivoo, että Suomi saisi Pekingin elokuiseen
olympiakehään edes yhden nyrkkeilijän. Atlantassa 1996 ja Ateenassa 2004 ei
tämä tavoite toteutunut.
Suomen viimeisin olympiamenestyjä on Jyri Kjäll, joka nyrkkeili pronssia
Barcelonasta 1992. Pekingiin viimeiset olympiakarsinnat järjestetään 24.2.-2.3.
Italian Pascarassa ja 7.-14.4. Kreikan Ateenassa.
Tällä hetkellä Suomen ainoa realistinen olympiakisatoivo on yli 91-kiloisissa
eli superraskaassa sarjassa nyrkkeilevä 24-vuotias Robert Helenius, joka on
ollut käsivammansa takia kehistä pois lokakuusta lähtien.
Loukkaantumisensa takia vuoden 2006 EM-hopeamitalisti joutui jättämään väliin
myös viime syksyn MM-kisat Yhdysvaltain Chicagossa, eikä häntä nähty myöskään
joulukuisessa Tammer-turnauksessa.
- Kyllä Helenius on se suomalaisnyrkkeilijä, jolla on kirkkaasti parhaat
mahdolliset selvitä olympialaisiin. Siksi hän saa kaiken mahdollisen tuen myös
liiton taholta, Laxell lupaa.
- Hyvällä tuurilla toki muutamalla muullakin nyrkkeilijällä on sinne
mahdollisuudet, mutta valitettava tosiasia on se, että Heleniuksen takana on
ammottava aukko.
SNL ei palkkaa uutta päävalmentajaa, vaan hakee sen sijaan veturikseen
koulutus- ja valmennuspäällikköä. Tehtävään on ilmaantunut kolme hakijaa.
- Itse odotin tähän postiin enemmän hakijoita ja enemmän osaamistakin. Valinta
pitäisi tehdä 5. helmikuuta, mutta voi olla, että jatkamme hakuaikaa, arvioi
Jouko Laxell tilannetta.

SUOMEN NYRKKEILYLIITTO
- Toiminnanjohtaja on Matti Hietanen ja taloussihteeri Hellevi Vasara.
Johtokuntaan kuuluvat Harri Appelroth (puheenjohtaja), Timo Rannikko
(varapuheenjohtaja), Sirpa Makkonen (varapuheenjohtaja), Jarmo Heino, Tomi
Korpinen, Jouko Laxell, Paavo Ollikainen, Tapio Pakkanen ja Janne Saarikko.
VALTION LIIKUNTANEUVOSTO
- Puheenjohtaja on valmennuskeskuksen johtaja Tapio Korjus, varapuheenjohtajat
kansanedustaja Leena Harkimo ja kansanedustaja Susanna Huovinen. Jäsenet ovat
fysioterapeutti Suvi Helanen, liikuntatieteiden tohtori Anneli Pönkkö,
pedagoginen koordinaattori Timo Virolainen, kansanedustaja Marjo
Matikainen-Kallström, kansanedustaja Jouko Laxell, kansanedustaja Timo
Heinonen, kansanedustaja Marko Asell, pääsihteeri Michael Oksanen, kansanedustaja
Merikukka Forsius ja rehtori Eero Väätäinen.

Kontaktilajit yhteistyöhön

SSS-Hannu Brusila
Kansanedustaja Jouko Laxell seuraa myös suomalaista liikuntaelämää
aitiopaikalta: hän kuuluu Suomen Nyrkkeilyliiton johtokuntaan ja valtion
liikuntaneuvostoon.
Laxellin mielestä pienten liittojen lajit voisivat tehdä nykyistä enemmän
yhteistyötä toimintaedellytystensä parantamiseksi.
- Nyrkkeilyn, painin ja muiden kontaktilajien kannattaisi vakavissaan miettiä
yhteisten kilpailutapahtumien järjestämistä. Se herättäisi yleisön
mielenkiinnon ja hyödyttäisi monin tavoin myös näitä pienten liittojen seuroja,
Laxell esittää.
Huippu-urheilun näkökulmasta hän toivoo, että Suomi saisi pitkästä aikaa
nyrkkeilijän olympiakisoihin.